KANSALAISALOITE: JULKISELLA PAIKALLA NAAMIOITUMINEN ON SÄÄDETTÄVÄ LAITTOMAKSI

Nykyinen laki määrittelee laittomaksi naamioitumisen vain yleisellä paikalla järjestettävän kokouksen tai yleisötilaisuuden yhteydessä taikka muussa yleisön kokoontumisessa yleisellä paikalla ja rajoittaa laittomuuden niissäkin vain jos on ilmeinen tarkoitus ryhtyä käyttämään henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai vahingoittamaan omaisuutta.

Naamioitumiskielto lisättiin lakiin edellä mainitulla tavalla rajoitettuna joulukuussa 2004. Hallitus oli esittänyt, että tunnistamista vaikeuttava kasvojen peittäminen muun muassa mielenosoituksissa kiellettäisiin. Esityksen tavoitteena oli turvata rauhanomaista kokoontumisvapauden käyttöä ehkäisemällä mielenosoituksissa ja muissa yleisön kokoontumisissa yleisellä paikalla esiintyvää väkivaltaisuutta ja mellakointia sekä parantaa mahdollisuuksia saattaa rikoksista epäillyt syytteeseen.

Jo tuolloin haluttiin, että yleisellä paikalla kokoonnuttaessa naamioituminen olisi kielletty rajoituksetta. Syykin oli selkeä. Eduskunnan lähetekeskustelussa 11.5.2004 silloinen sisäministeri Kari Rajamäki puhui seuraavasti: ”Kansan kuokkavieraiksi itseään kutsuva ryhmittymähän on vuoden 1996 itsenäisyyspäivästä lähtien osoittanut mieltään ja pyrkinyt pääsemään presidentin linnalle tavoitteenaan estää itsenäisyyspäivän juhlien järjestäminen. Parina viime vuonna mielenosoittajat ovat keskittyneet juhliin saapuvien vieraiden häiritsemiseen ja yrittäneet estää heidän pääsynsä linnaan. Mallia mielenosoituksiin on ilmeisesti haettu ulkomailta, ja kuokkavieraiden toiminta on vuosi vuodelta muuttunut pahempaan suuntaan. Viime vuosina mielenosoittajilla on ollut mukanaan omatekoisia suojavälineitä, kalustoa, jonka avulla on ollut tarkoitus päästä poliisin eristämälle alueelle, mainittakoon: verkkoja, laudanpätkiä, aggregaatteja, savukoneita, jääkiekkomailoja yms. soihtuja ja ilotulitusvälineitä. Toiminta on ollut organisoitua ja johdettua. Itsenäisyyspäivän mielenosoituksissa on tapahtunut lukuisia rikoksia: kokoontumislain rikkomista, pahoinpitelyjä, vahingontekoja, virkamiehen väkivaltaista vastustamista, haitantekoja ym. On syytä muistaa, että taustalla ovat siis tosiaan tapahtumat, joihin liittyy poliisin kimppuun käyminen, poliisimieheltä on yritetty anastaa virka-ase väkivalloin, poliisimiestä kohti on ammuttu ilotulitusraketilla, Suomen lippuja on poltettu, takseja ja muuta omaisuutta on vahingoitettu ja juhlavieraita solvattu. […] Vaikka mielenosoituksista on otettu kiinni lukuisia henkilöitä, viime vuosina 10—20 henkilöä jokaisena itsenäisyyspäivänä, on heidän saamisensa vastuuseen tekemistään rikoksista ollut vaikeaa. Mielenosoituksissa vallinneen pimeyden ja sekasorron lisäksi henkilöiden yksilöimistä on vaikeuttanut erityisesti heidän naamioitumisensa, mikä on siis eräs tämän esityksen taustakysymys. Myös muissa kuin itsenäisyyspäivän mielenosoituksissa on esiintynyt naamioitumista. Naamioitumista ovat harjoittaneet yleensä sellaiset henkilöt ja ryhmittymät, jotka suhtautuvat kielteisesti järjestäytyneeseen yhteiskuntaan. Ainakaan poliisin ja sisäasiainministeriön havaintojen mukaan naamioituminen ei ole johtunut mistään muusta syystä kuin tavoitteesta tehdä rikoksia jäämättä niistä kiinni.”

index 1168901_182805575248167_1287678383_n images

Viime vuosina tavat eivät ole parantuneet, pikemminkin päinvastoin.

Kiakkovieraat

13-3-6973544 1305758078259

Vuonna 2013 Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto järjestettiin Tampere-talossa, Linnan ollessa remontissa. Kiakkovierasjuhlaksi nimitetty anarkistinen mellakka sai aikaan kymmenien tuhansien eurojen vahingot hajottamalla mm. näyteikkunoita ja autoja. Toistakymmentä poliisia ja kuusi poliisihevosta loukkaantui. Tapahtuman järjestelyihin osallistui ainakin Kommunistisen nuorisoliikkeen sekä Sitoutumattoman vasemmiston jäseniä. Osallistujia kehotettiin ottamaan mukaan naamareita, jääkiekkomailoja ja –varusteita, sekä ohjeistettiin mm. toimimaan poliisin kiinniottotilanteessa.

Mellakasta uutisoi mm. Iltasanomat

LKS+20141206+miekkari27560681 kiakkovierasjuhlat-juliste-1_1

Luokkaretki

Vuonna 2014 Helsingin Musta Risti ilmoitti järjestävänsä itsenäisyyspäivänä ”Luokkaretki lähiöst linnaan” nimellä kulkevan mielenosoituksen. Tuttuun tapaan jaettiin verkossa ohjeistusta poliisia vastaan, sekä neuvottiin säikyttämään hevosia. Poliisin arvion mukaan ”Luokkaretki” aiheutti 100 000 euron vahingot.

Mellakasta löytyy hyvä kuvasarja Helsingin Uutisista

zDnfUtV  Nationalismi_on_fasismin_juuri_kyltti_Libero

Hyökkäys 612-soihtukulkueeseen

Seuraavana vuonna poliisilla oli edessään uusi tilanne. Anarkistisivusto Takku.netissä kehotettiin osoittamaan mieltä viime vuosia kovemmin keinoin. Kohteeksi oli valittu toisen kulkueen etenemisen estäminen Helsingin keskustassa. ”Vapaus pelissä” –tapahtuman ohjeistuksesta syntyi mielikuva, että 612-soihtukulkueen kimppuun aiotaan hyökätä viskelemällä ihmisiä esineillä: ”pelin tarkoitus on lingota ritsalla sikojen rakennelmat, murtaa rivit ja lannistaa sikojen jatkosuunnitelma”. Poliisin mukaan isku oli jatkumoa syksyllä 2015 alkaneelle vastakkainasettelulle. Helsingissä oli ollut syksyn mittaan useita mielenosoituksia, joita vastaan oli järjestetty vastamielenosoitus, josta ei ilmoitettu poliisille. Poliisi valmistautuikin voimakeinoihin, joita joutui käyttämään, kun anarkistit eivät noudattaneet hajaantumiskäskyä. Rauhallisesti käyttäytyvien ihmisten joukkoon soihtukulkueeseen heitettiin pommeja, kiviä, pulloja ja palavia soihtuja.

Mellakasta uutisoi mm. Iltasanomat

jarilaine anarketu0612kj_503_uu

Johdonmukaisesti anarkistien mellakoissa naamioidutaan aina tunnistamattomiksi. Niiden ohjeistuksessa kehotetaan epäsuorasti aina käyttämään väkivaltaa ja vastustamaan poliisia. Mielenosoituksiksikin nimettyjä mellakoita ei yleensä ilmoiteta poliisille, tai ainakin tiedossa oleva järjestäjä sanoutuu aina irti mellakoinnista väittämällä että ei ole kehottanut siihen, eikä ollut mukana siinä. Väkivaltaisen äärijärjestön Antifan liput ovat aina paikalla.

Niin myös viimeksi Tampereella 21.10.2017, kun anarkistit järjestivät ilmeisen kenraaliharjoituksen 100-vuotiaan Suomen itsenäisyyspäivälle. Kun Suomen vastarintaliike ilmoitti järjestävänsä marssin sananvapauden puolesta, ilmestyi someen ilmoitus ”Koko Tampere vihaa natseja” –mielenosoituksesta Keskustorilla samana päivänä. Järjestäjä oli facebook-ryhmä ”Tampere ilman natseja” ja tiedottajaksi oli nimetty Javiera Marchant Aedo, 20 vuotta sitten Suomeen kiintiöpakolaisena Chilestä saapunut vasemmistoaktiivi. Pian Antifa alkoi tukea tätä vastamielenosoitusta lietsomalla somessa kuolemaa fasismille. Rauhallisesti sananvapauden puolesta kulkeva marssi saikin kimppuunsa Keskustorin mielenosoittajat, jotka heittelivät naamioituneina pommeja ja palavia soihtuja väkijoukkoon sekä poliisia ja hevosia päin. Poliisi tutkii tapahtunutta väkivaltaisena mellakkana. Niin Keskustorin tapahtuman järjestäjät kuin siellä puheita pitäneet kaupunginvaltuutetutkin selittivät tuttuun tapaan, että heillä ei ollut mitään tekemistä mellakoiden kanssa. Lukuisista kuvista ja videoista kuitenkin paljastuu totuus. Keskustorilla mikrofoniin lausuttiin, että marssi on lähtenyt liikkeelle ja kaikkia kehotetaan lähtemään sitä häiritsemään. Mellakkajoukon etunenässä oli sama rumpuryhmä kuin Keskustorin puhujateltan vieressäkin, samat punamustat Antifan liput liehuivat Keskustorilla samojen mellakoitsijoiden käsissä.

Videolinkki: Tuonen Joutsen

Videolinkki: Olli Heikkilä

2017-10-21-rumpuryhm-kuva-Jukka-Peltokoski 22688728_10212803809182800_929277510356325206_n

22730283_10211732981574798_5637742186184278105_n 22552591_10211732993495096_7054288675575283231_n 22552389_10211732979054735_8955027284888854170_n

Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa ja Saksassa yleisissä kokouksissa ja vastaavissa tapahtumissa naamioituminen on kielletty.

Esimerkiksi Tanskan lainsäädännön taustalla ovat useat vakavat levottomuudet mielenosoituksissa ja muissa kokoontumisissa 1980- ja 1990-luvulla. Huolimatta poliisien suuresta määrästä näissä tilaisuuksissa vain pieni osa niihin osallistuneista ja rikoksiin syyllistyneistä henkilöistä tuomittiin rangaistuksiin. Pääasiallisena syynä tähän oli, ettei rikoksiin syyllistyneitä kyetty tunnistamaan, koska he esiintyivät naamioituneena. Tanskan poliisin mukaan naamioitumiskiellon voimaantulon jälkeen ei mielenosoituksissa ole esiintynyt vakavia järjestyshäiriöitä. Myös naamioitumistarkoitukseen sopivien välineiden hallussapito on laitonta.

 

Naamioitumisen kieltämisestä eri tavoin on keskusteltu eduskunnassa useasti.

Vuonna 2004, kun lakiesitystä naamioitumiskiellosta käsiteltiin eduskunnassa, vasemmiston ja vihreiden edustajat vastustivat sitä. Se kuitenkin päätettiin säätää rajoitetusti vain sellaisissa tapauksessa, jossa naamioituneet selvästi uhkaavat ryhtyä väkivallan tekoon tai omaisuuden hajottamiseen. Samat puolueet vastustivat myös kasvot peittävien huntujen käyttökieltoa julkisilla paikoilla, kun keskustelua käytiin vuonna 2013 kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkalan kirjallisen kysymyksen johdosta ja myöhemmin vuonna 2016 kun Perussuomalaisten esittämä huntukielto eteni eduskunnan käsiteltäväksi. Lakiesityksen mukaan rikoslakiin lisättäisiin 17 lukuun uusi 13 b § seuraavasti: ”Joka järjestyslain 2 §:n määrittelemällä yleisellä paikalla pukeutuu kasvot peittävään huntuun, on tuomittava kasvot peittävien huntujen käytöstä yleisellä paikalla sakkoon.”

Itävallassa tuli juuri voimaan laki, joka kieltää kasvojen peittämisen julkisilla paikoilla, kielto koskee myös musliminaisten niqab-huntuja. Laki koskee myös Itävallassa vierailevia turisteja. Useissa muissakin EU-maissa on voimassa samantyyppinen kielto. Ranska ja Belgia kielsivät kasvot peittävän burkan käytön vuonna 2011.

musliminaisten_huivit_2209

STT:n julkaiseman kyselyn mukaan suurin osa nykyisten eduskuntaryhmien puheenjohtajista ei suoraan kannata sitä, että Suomessa kiellettäisiin kasvojen peittäminen lailla ja näin ollen myös musliminaisten huntujen käyttäminen julkisella paikalla. Lähes kaikkien mielestä parempi vaihtoehto olisi Saksan ja Hollannin mallin mukainen osittainen kielto. Mielipide oli henkilökohtainen, asiaa ei oltu käsitelty ryhmissä.

Kasvot peittävän hunnun käytön sallimista ei Euroopassa yleisesti tulkita uskonnonvapauskysymyksenä, koska burkan tai niqabin käytöstä ei erikseen säädetä islamuskoisten pyhissä kirjoituksissa. Näin kielto ei rikkoisi Euroopan ihmisoikeussopimuksen 9 artiklan tai Suomen perustuslain 11 §:n takaamaa ajatuksen-, uskonnon- ja omantunnonvapautta.

33986-3x2-340x227 kuvankaappausfb

 

Olemme laittaneet vireille kansalaisaloitteen julkisella paikalla naamioitumisen kieltämiseksi ilman rajoituksia.

Turvallisuusviranomaisille olisi taattava mahdollisuus tunnistaa ihmiset julkisilla paikoilla yleisen järjestyksen ja turvallisuuden takaamiseksi. Naamioitumiskiellon tulee mahdollistaa poliisille yksiselitteinen soveltaminen ja estää mahdollisuus kiertää kieltoa millään verukkeella. Julkisilla paikoilla poikkeustapauksia voisivat olla esimerkiksi huivin käyttäminen kylmällä säällä, suumaskin käyttäminen hoitotyössä tai joissakin tapauksissa rooliasusteet, kuten joulupukkihahmon tekoparta. Yleisellä paikalla järjestettävän kokouksen tai yleisötilaisuuden yhteydessä taikka muussa yleisön kokoontumisessa yleisellä paikalla ei tule sallia mitään poikkeustapauksia.

Julkisella paikalla naamioituminen on paitsi turvallisuskysymys, myös naisten huntujen käytön osalta ihmisoikeuskysymys. Kasvot peittävän hunnun käyttäminen on uskontoon liittyvä traditio, eikä siten ole vapaaehtoisuuteen perustuva. Suomalaisen yhteiskunnan perustana ovat yhtäläiset perusoikeudet kaikille sukupuolesta riippumatta. Kasvoja peittävän hunnun käyttäminen julkisella paikalla rikkoo tätä oikeutta sekä yksilön oikeutta päättää omasta pukeutumisestaan. Näin ollen naamioitumisen rankaisemisen lisäksi, siihen pakottamisesta pitäisi rangaista tätäkin ankarammin.

Klikkaa ja allekirjoita aloite sähköisesti tunnistautumalla tai tulosta linkistä löytyvä lomake ja täytä. Voit myös osallistua keräämällä allekirjoittajia paperilomakkeille, tulosta niitä niin monta kuin tarvitset.

Julkisella paikalla naamioituminen laittomaksi

Aloitteen sisältö

Esitämme, että rikoslain 17 luvun 13a § (Laiton naamioituminen) muutetaan muotoon ”Joka yleisellä paikalla tai julkisessa tilassa esiintyy tunnistamattomaksi naamioituneena, on tuomittava laittomasta naamioitumisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi kuukaudeksi.” Lisäksi muutoksen johdosta on aloitettava valmistelu kokoontumislain 23 §, 25 § ja 26 §, sekä järjestyksenvalvojista annetun lain 8 § muuttamiseksi ristiriidattomiksi rikoslakiin nähden.

Perustelut

Nykyinen laki määrittelee laittomaksi naamioitumisen vain yleisellä paikalla järjestettävän kokouksen tai yleisötilaisuuden yhteydessä taikka muussa yleisön kokoontumisessa yleisellä paikalla ja rajoittaa laittomuuden niissäkin vain jos on ilmeinen tarkoitus ryhtyä käyttämään henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai vahingoittamaan omaisuutta.

Naamioitumiskielto lisättiin lakiin edellä mainitulla tavalla rajoitettuna joulukuussa 2004. Hallitus oli esittänyt, että tunnistamista vaikeuttava kasvojen peittäminen muun muassa mielenosoituksissa kiellettäisiin. Esityksen tavoitteena oli turvata rauhanomaista kokoontumisvapauden käyttöä ehkäisemällä mielenosoituksissa ja muissa yleisön kokoontumisissa yleisellä paikalla esiintyvää väkivaltaisuutta ja mellakointia sekä parantaa mahdollisuuksia saattaa rikoksista epäillyt syytteeseen.

Mielenosoitukset ja niiden häirintä ovat lisääntyneet lähivuosina. Yhä useammin laillista ja rauhanomaista mielenosoitusta häiritsee joukko tunnistamattomiksi naamioituneita mellakoitsijoita, jotka aiheuttavat vahinkoa ja rajoittavat ihmisten vapaata liikkumista sekä osallistumista tapahtumiin.

Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa ja Saksassa yleisissä kokouksissa ja vastaavissa tapahtumissa naamioituminen on kielletty. Esimerkiksi Tanskan poliisin mukaan naamioitumiskiellon voimaantulon jälkeen ei mielenosoituksissa ole esiintynyt vakavia järjestyshäiriöitä. Myös naamioitumistarkoitukseen sopivien välineiden hallussapito on laitonta ja tämä tulisi huomioida Suomessakin.

Mielestämme laki ei ole ajan tasalla ja se pitäisi muuttaa ehdottomaksi. Turvallisuusviranomaisille olisi taattava mahdollisuus tunnistaa ihmiset julkisilla paikoilla yleisen järjestyksen ja turvallisuuden takaamiseksi. Naamioitumiskiellon tulee mahdollistaa poliisille yksiselitteinen soveltaminen ja estää mahdollisuus kiertää kieltoa millään verukkeella.

Esityksemme mukaan naamioituminen tunnistamattomaksi olisi laiton myös uskonnollisen, etnisen ja kulttuurillisen pukeutumisen perusteella. Näin ollen se kieltäisi myös musliminaisten huntujen käyttämisen julkisella paikalla. Itävallassa, Ranskassa ja Belgiassa kasvojen peittäminen julkisilla paikoilla on kielletty. Myös Tanskaan on tulossa vastaava laki. Kuten esimerkiksi Ranskassa, myös Suomessa tulisi rangaista ankarammin naamion käyttöön pakottamisesta kuin sen käyttämisestä.

Kasvot peittävän hunnun käytön sallimista ei Euroopassa yleisesti tulkita uskonnonvapauskysymyksenä, koska burkan tai niqabin käytöstä ei erikseen säädetä islamuskoisten pyhissä kirjoituksissa. Näin kielto ei riko Euroopan ihmisoikeussopimuksen 9 artiklan tai Suomen perustuslain 11 §:n takaamaa ajatuksen-, uskonnon- ja omantunnonvapautta.

Julkisilla paikoilla poikkeustapauksia voisivat olla esimerkiksi huivin käyttäminen kylmällä säällä, suumaskin käyttäminen hoitotyössä tai joissakin tapauksissa rooliasusteet, kuten joulupukkihahmon tekoparta. Yleisellä paikalla järjestettävän kokouksen tai yleisötilaisuuden yhteydessä taikka muussa yleisön kokoontumisessa yleisellä paikalla ei tule sallia mitään poikkeustapauksia.

Yksityishenkilöt kansallismielisten liittoumasta:

Terhi Kiemunki, Jukka Ketonen, Antti-Jussi Hirsimäki, Tero Ala-Tuuhonen, Kim Martin Larni, Kevin Servin, Sami Luoma, Jyrki Niemi ja Mika Schwach